Goldman-palkinto, ympäristöalan ”Nobel”, kalastaja Tero Mustoselle
Ammattikalastaja, dosentti Tero Mustonen on tänään saanut Goldman-palkinnon Yhdysvalloissa. Kyseessä on maailman merkittävin, vihreäksi Nobeliksikin kutsuttu, ympäristöpalkinto. Se on kunnianosoitus tavallisille ihmisille, jotka ovat tehneet epätavallisia tekoja planeetan suojelemiseksi. Palkinto myönnetään nyt ensi kertaa Suomeen. Sitä on jaettu vuodesta 1989.
Goldman-palkinto myönnetään Mustoselle yhdessä vaimonsa Kaisu Mustosen kanssa perustaman Lumimuutos-osuuskunnan työstä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Palkintosumma on 200 000 dollaria (noin 185 000 euroa). Säätiö luovuttaa palkintosumman Mustosen voittoa tavoittelemattomalle osuuskunnalle, Lumimuutokselle (perustettu vuonna 2000). Perusteluissaan maineikas Goldman-palkinto toteaa:
"Hän taistelee ilmastonmuutosta vastaan ruohonjuuritasolla ja on luonut luonnon ennallistamiseen mallin, jota voidaan soveltaa kaikkialla maailmassa."
"Hänen johdollaan elvytetään maailman tärkeimpiä hiilinieluja vuosikymmenten teollisen käytön jälkeen ratkaisevan tärkeiksi monimuotoisuusalueiksi."
Mustonen luotsaa OSK Lumimuutoksen Elpyvä maisema -ennallistamisohjelmaa (www.maisema.org), joka perustettiin 2018. Pääosin säätiörahoitteisen ohjelman piirissä on 52000 hehtaarin vaikutusala soita, vesistöjä, metsiä ja kosteikkoja. Suurin yksittäinen kohde on Muhoksen Kivisuo, kooltaan yli 750 hehtaaria. Ohjelman suurin kokonaisuus on Koitajoen ennallistamisprosessi, jossa vuoteen 2025 mennessä ennallistetaan 1000 hehtaaria soita, tuetaan kyläkulttuuria Ilomantsissa, uudistetaan vaelluskalojen elinympäristöjä sekä etsitään ratkaisuja erittäin uhanalaisen järvilohen tulevaisuuden turvaamiseksi Ala-Koitajoella.
Ennallistamisohjelmalla on kohteita Inarista Pirkanmaalle, Keski-Suomessa ja Itä-Suomessa, yhteensä yli 70. Erityinen painopistealue on ollut myös saamelaisalueen metsien ja vesistöjen ennallistaminen. Työssä on yhdistetty saamelaisten alkuperäiskansatietoa ja viimeisintä tiedettä.
Viimeisimmän IPCC-raportin pääkirjoittajana toiminut Mustonen on myös ammattikalastaja. Tämän ytimessä on muikun talvinuottaus osana Lumimuutoksen toimintaa. Mustonen kommentoi palkintoa:
Kompassina omalle työlleni on ollut kalastuksesta kumpuava tieto. Nuottaukot ja -muorit ovat opastaneet työskentelemään luonnon puolesta. Pyrimme omalta osaltamme huolehtimaan, että myös jatkossa järvilohi, metsäpeura, saamelaismetsät ja suoluonto elpyvät ja voivat hyvin. Palkinto on suurin mahdollinen tunnustus Lumimuutoksen 23 vuotta jatkuneelle työlle, joka yhdistää perinnetietoa ja tiedettä. Olemme siitä hyvin kiitollisia.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Haastattelupyynnöt, lisätiedot ja kuvamateriaalit:
Noora Huusari, OSK Lumimuutos
noora.huusari@lumi.fi
+358401896085
Goldman-palkinto:
Emily Nauseda
goldmanprize@allisonpr.com
+1 408-688-7227
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
OSK Lumimuutoksen toiminnan keskeisenä arvona on perinteinen suomalais-karjalainen luontosuhde, sen opetteleminen ja ymmärtäminen. Osuuskunta sijaitsee Pohjois-Karjalassa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lumimuutos Osuuskunta
Ilomantsin Havukkakallion muinaislinnan käyttö onnistuttiin ajoittamaan keskiajalle22.6.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Havukkakallion muinaislinnan arkeologisissa tutkimuksissa saatiin merkittävä läpimurto. Puolustuslinnoituksen käyttö voidaan tarkentaa ja todentaa 1300-luvulta 1500-luvulle uusien tulosten valossa.
Mikromuovia löytyi ensi kertaa Lapin Näätämö-joelta ja Inarijärveltä kansainvälisessä hankkeessa3.9.2021 15:45:23 EEST | Tiedote
Waters of Health -hanke on Pohjoismaiden ympäristörahoitusrahaston NEFCO:n tukema kaksivuotinen seurantahanke, joka on tunnistanut ensimmäiset mikromuoviesiintymät erämaisilla Näätämöjoen ja Inarijärven vesistöillä. Lisäksi saatiin seurattua ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kyttyrälohen leviämistä Venäjällä, Norjassa ja Suomessa. Hanketta koordinoi suomalainen voittoatavoittelematon Osuuskunta Lumimuutos.
Tundrakurppelo, erittäin harvinainen kahlaajalintu Landscape Rewilding -ennallistamisohjelman Linnunsuon kosteikolla Pohjois-Karjalassa15.5.2020 11:22:44 EEST | Tiedote
Suomessa erittäin harvinainen tundrakurppelo (Limnodromus scolopaceus) vierailee parhaillaan Kontiolahden Linnunsuon kosteikolla. Linnunsuo on kansallisen Landscape Rewilding -ohjelman yli 180 hehtaarin suo- ja kosteikkoennallistamiskohde Kontiolahdella.
Eero Murtomäki-elokuva ja retrospektiivi 28.–29.9.2019 - Kaarne-korppi ja kuikka siivittivät isoon dokumenttielokuvaan: Suomen pisimpään jatkanut luontokuvaaja, elävä legenda Eero Murtomäki ikuistettu amerikkalaiseen tuotantoon25.9.2019 08:28:56 EEST | Tiedote
Eero Murtomäki, tunnettu mustasaarelainen luontokuvaaja ja kirjailija, on keskiössä viikonloppuna 28.–29. syyskuuta osana Vaasan kansainvälistä ilmastonmuutoskonferenssia. Tuolloin saa maailmanensi-iltansa ”Kaarneen siivillä” (On the Wings of Raven) pitkä amerikkalaisdokumenttielokuva, joka peilaa Suomen pisimpään jatkaneen luontokuvaajan uraa ja luontosuhdetta 1950-luvulta 2020-luvun porteille. Vuonna 1943 syntynyt Eero Murtomäki on tehnyt luontoelokuvia ja julkaissut luontokirjoja. Murtomäen teemoja ovat niin Merenkurkku kuin Lappikin. Pentti Linkolan ohella Murtomäki on suomalaisen luonnonsuojelun eläviä legendoja.
Tutkimusartikkeli vahvistaa: Ennallistamisohjelman pilottikohde onnistunut hidastamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja lajikatoa17.6.2019 08:57:42 EEST | Tiedote
Uuden Polar Science -lehden artikkelissa on raportoitu kuuden vuoden ajalta suomalaisen luontoelinympäristöjen ennallistamisohjelman vertaisarvioituja tuloksia. Ne on saatu ohjelman pilottikosteikolta Linnunsuolta, Kontiolahdelta. Se on nykyään suojeltu Suomi 100 -alue. Artikkelin johtopäätökset osoittavat, että luontoarvonsa menettäneiden alueiden ennallistaminen kosteikoiksi ja soiksi on ollut tuloksekasta. Tutkimuksessa seurattiin liron ja jouhisorsan paluuta 120 hehtaarin kosteikolle, joka oli entinen turvetuotantoalue.